Sippolan Emmental 170 v

Sippolan Emmental 170 vuotta

Sippolan Meijeriä ja juustoa ei olisi ilman Sippolan Hovia ja Alexander von Daehnia. Kapteeni von Daehn matkusteli 1850-luvun alussa Sveitsissä ja ihastui kovasti isoreikäiseen tahkojuustoon, Emmentaliin. Hän tuotti Sippolaan juustomestariksi Rudolf Klossnerin. Juustomestari ei malttanut odottaa meijerin valmistusta vaan keitti ensimmäisen juustonsa puun oksaan laitetussa padassa nuotion päällä. Pian sen jälkeen 1856 valmistui Sippolaan Meijeri, joka toimi vuoteen 1966 asti. Klossner toimi lähes 20 vuoden ajan juustomestarina eli 1856-1874. Juustopata on tänäkin päivänä lähellä Sippolan hovia ja meijerirakennusta, tosin ei silloinen juustopata.

Juusto sai suuren suosion ja niinpä perustettiin seuraavina vuosina useita muitakin juustomeijereitä ja niihinkin tuli juustomestareita Sveitsistä. Esimerkiksi Peippola, Koskisto, Moisio, Perheniemi ym.

Näillä seuduilla on edelleen näiden mestareiden sukuja esim. Myllylän Kartanon Staufferit. Myös Peippolan Meijeriin tuli juustomestari Sveitsistä Gertch ja hänen sukuaan on myös täällä.

Juuston kulutuksesta muutama luku. Koko Suomessa valmistettiin juustoja v.1905 noin 100 000 kiloa. josta tuli noin 36 g per henkilö. Vertailuna v. 2021 jolloin me suomalaiset söimme juustoja keskimäärin henkilöä kohti 25,5 kg. Ja 2025 juustoja käytettiin 27 kg henkeä kohden.

Alexander von Daehn kaltaiset suurtilalliset kehittivät maanviljelystä monin tavoin. Esimerkiksi vuoroviljely tuli silloin hänen toimestaan ja väkilannoitteiden käyttö tänne. Sippolaan perustettiin alueen ensimmäinen luumylly, jolla jauhettiin kuolleiden kotieläinten ruhoista luujauhoa lannoitteeksi. Lypsyharrastusta meijeri on koettanut edistää myöntämällä varoja lypsykilpailujen palkinnoiksi ja lypsäjämerkkeihin. Samoin edistettiin AIV-rehun valmistusta. Naattinauriin viljelyä myös lisättiin ja sitä käytettiin AIV-rehun valmistukseen. Karjan jalostukseen kiinnitettiin huomiota, jotta juustonlaatu oli hyvää.

Aluksi käytettiin juustonvalmistukseen vain hovin oman 150-päisen Ayrshire-karjan maitoa. Gottfriend Knutti sai luvan valmistaa juustoja muun kuin hovin oman karjan maidosta. Niistä keitetyt juustot pidettiin kuitenkin erikseen. Tämä juustomestari oli se, joka tunnettiin myös jodlauksesta eli sveitsiläisestä alppilaulannasta. Viipurin maatalousnäyttelyssä 1887 Sippolan hovin juusto ja karja saavat ensimmäisen palkinnon ja Keisari Aleksanteri III kunnioitti näyttelyä läsnäolollaan. Palkitut saivat erikoiskohtelua mm. kultatuolissa vietiin näyttelykentältä hotelliin. Knuttien sukuhautoja on Sippolan Hirvelän hautausmaalla. Ensimmäisen juustomestarin Klossnerin hautakivi on tuotu myöhemmin Sippolan vanhalle hautausmaalle,

Alussa oli useampia juustomestareita Sveitsistä

Rudolf Klossner 1856-1874

Knutteja on ollut useammassa polvessa

Gottfried Knutti 1874-1900

Fredrik Wilhelm Knutti 1900-1901

Johan Jacob Knutti 1900-1914, Gottfriendin poika

Wilhelm Knutti 1914-1919

Emil Lahtinen 1919-1920

Johan Jacob Knutti 1920-1933

Aatu Saloranta 1933-1967

Aatu Saloranta sai vuonna 1951 juustonvalmistuksen perusteella Valion kunniamaininnan. Tämä oli jo 10.kerta peräkkäin kun Sippola ja Aatu Saloranta saavuttivat tämän arvokkaan palkintosijan. Tähän ei ollut kukaan muu maamme meijereistä yltänyt.

Meijerissä oli myös sikala ja kanala. Sikala oli myös Sippolan Hovissa. Eläimille syötettiin juuston valmistuksessa tullutta heraa ja muita sivutuotteita. Siihen aikaan ei oltu tarkkoja mihin jätevedet johdettiin ja niinpä meijerin alapuolella oleva Kosjärvi rehevöityi ja meni vuosikausiksi käyttökelvottomaksi. Kanala oli tuhoutunut tulipalossa jossakin vaiheessa.

Vuonna 1951 valmistui uusi meijerirakennus, jossa nykyään toimii Taidekeskus Antares. Meijeri aloitti 18.2.1952 uusissa 10.000 m3 tiloissa. Uuden meijerin kapasiteetti oli valmistaa 24 tahkojuustoa vuorokaudessa ja yhden paino ollessa noin 70 kg. Siihen uuteen meijerirakennukseen oli tehty lämpökeskus, ruokala, konttori, työväen puku- ja pesuhuoneet sekä 14 huonetta käsittävä asunto-osa. Lisäksi oli käytössä vanha puutalo asuntokäyttöön. Tiekin kulki hieman eri paikasta, ylempää kuin Kosjärventie tällä hetkellä. Tällöinhän Sippolan meijeri kuului jo Kymenlaakson Osuusmeijeriin. Meijeriin kuljettiin maidot maatiloilta kuorma-autoilla ja aikaisemmin hevoskyydein. Muistan itsekin kun maitoauto otti tien varren maitolaiturilta tonkat kyytiin ja toi takaisin iltapäivällä. Oli mahdollisuus tilata meijerin tuotteita samalla kertaa esim. piimää ja juustoja. Kuuleman mukaan meijerillä maitoauton kuljettajalle saatettiin leikata siivu Emmentalia ja lisäksi oli suolakurkkua sen kanssa. Nyt äskettäin kuultiin erään Sveitsistä tulleen juustomestarin jälkikasvulta, että heillä juustoon laitetaan sinappia.

Aikaisemmin maitokuski hoiti tonkkien kuljetuksen lisäksi paperisodan eli kuljetti vastakirjat laukussaan meijerille ja toi maitotilitykset taloihin.

Vuonna 1966 valmistettiin kesällä viimeinen Emmental juusto Sippolassa. Kymenlaakson Osakunnan nuoret järjestivät tempauksen, jolla juustotahko puukehikon sisällä vieritettiin Kotkaan Meripäiville. Siellä se huutokaupattiin ja kertyneet varat käytettiin mm. stipendeihin. Tätä 70 vuotta sitten tapahtunutta juustonpyöritystä muistelimme heinäkuussa Taidekeskuksen pihapiirissä Kymenlaakson Osakunnan kanssa. Nyt oli puukehikon sisällä 70 kilon tahkojuuston tilalla Polven Juuston pienempi Emmentalpalanen ja sitä pyöritettiin vain läheisen juustopadan luokse.

Meijerin loppumisen jälkeen meijerirakennus on ollut monenlaisessa käytössä esim. Tupperwaren tukkuna, kotileipomona, tilitoimistona ennen taidekeskuksen tuloa tiloihin.

Sippolan Hovin ja Sippolan Meijerin vaikutus paikkakunnalle sekä Emmental-juuston valmistus on vaikuttanut ja saanut paljon aikaan paikkakunnalla. Myös välilliset vaikutukset kuten karjanjalostus on täällä aina ollut merkittävässä asemassa tämän juuston valmistuksenkin ansiosta. Iloksemme voimme todeta, että entinen Sippolan Meijeri jatkaa monipuolisena Taidekeskus Antareksena taidenäyttelyineen ja erilaisine tapahtumineen. Samoin Emmental juuston tarina ei ole päättynyt vaan täällä Polven Juustolassa sitä valmistetaan ja tänäänkin saamme maistella sitä.

Koonnut: Mirja Lonka